Pelko ja Kaunistyttö – runot

Pelko ja Kaunistyttö – runot

nektaria

Nektaria ry julkaisee blogitrilogian seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta ja seksuaaliseen väkivaltaan liittyvistä teemoista. Kirjoittajat ovat 12-37 -vuotiaita. Tämä on trilogian ensimmäinen osa. 

 

PELKO

Näin sen,

ja aloin täristä.

Tärisin en kyennyt mihinkään.

Olin kuin villileijona vangittuna häkkiin.

Se tunne,

se sai minut kärsimään.

Tahdoin vain juosta pois,

mutten kyennyt liikkumaan.

Tahdoin vain kadota,

jotten kokisi sitä uudestaan.

Se tunne oli pelko.

Pelko, joka oli lähes sietämätön.

Vasta äsken kadulla,

nyt yksin huoneessa pimeässä.

Olin yksin.

Kukaan ei kyennyt auttamaan.

En nähnyt enää,

mutta tunsin sen.

Hän oli tehnyt sen,

toteuttanut suurimman pelkoni.

En koskaan poistuisi siitä huoneesta.

En koskaan enää näkisi valoa,

tai iloista hymyä.

Olin sokea.

KAUNIS TYTTÖ

Sen tytön kauneudessa oli taikaa.

Silmät siniset, kuin meri.

Huulet punaiset, kuin veri.

Hiukset kastanjan ruskeat,

vaan myös pehmeät, kuin lumi.

Vaan nyt,

viimeinenkin säihkeistä kasvojen on kadonnut,

ja muuttunut suruksi ja epätoivoksi.

Tyttö tuo rohkea,

on nyt kuin ujo nuppu,

joka nuppuun jää, kun muut jo kukkivat mielissään.

 

– Kirjoittaja on Saga, 12 v.

 

Share this content:

juha

Kommentointi on suljettu.